Huom!



HUOMIO! Blogi sisältää mielipiteitä, jotka ovat omiani. En ole ammattilainen!

torstai 24. lokakuuta 2013

Läpi vaikka harmaan kiven - burnout!

Suomalaiset tunnetaan sitkeänä kansana, joka sisulla raivaa metsät, halkoo kukkulat, ui vaikka talvella ja tekee töitä niin, että nahka lähtee selästä. Rehti ja reilu, kunnon suomalainen.

Kylläpä on ihailtavan komea kansanominaisuus meillä suomalaisilla! Totuus on kuitenkin hiotun ja kiiltäväksi puunatun pinnan alla hiukan erilainen. Olette varmasti kuulleet "burnout" sanan useissa yhteyksissä. Edes suomalainen ei ole siunattu loputtomilla energiavaroilla muutoin kuin ehkä Kalevalan taruissa.

Burnout, eli loppuun palaminen tai hienommin sanottuna työuupumus, koettelee nykyisin monia suomalaisia ihan yhtä lailla kuin ulkomaalaisia. Kyse ei ole henkilön huonoudesta tai kelvottomuudesta, meitä vaan ei ole luotu kestämään sellaista hulinaa ja vilinää, mitä tämänpäiväinen työelämä vaatii.

Meidän pitäisi kyetä kouluttautumaan ja pysymään ajan tasalla 24/7 uusimmista trendeistä ja markkinoista, hoitaa perhe, harrastaa, elää terveellisesti, nähdä maailma ja saavuttaa elämässä jotain, josta meidät muistettaisiin hamaan tulevaisuuteen. Pitäisi pystyä ideoimaan jatkuvasti uutta, taistella pahoja asioita vastaan kädet sidottuina, vaalia tasa-arvoa, mutta silti menestyä. Täytyy olla melkoinen elämästä suoriutuja, joka kykenisi kaikkeen tähän, mutta lähes jokainen meistä kantaa näitä ylettömän suuria suorituspaineita harteillaan. Miksi? Koska meidät on opetettu siihen - pure hammasta ja puske eteenpäin!

Meitä morkataan, jos emme kestä näistä paineista aiheutuvaa stressiä ja sen mukana tulevia ongelmia. Ainakaan minä en tietääkseni ole mikään huipputeknillinen robotti, johon voi vaihtaa öljyt tai asentaa uusia varaosia, jos entiset hajoavat. Olen ihminen - lihaa ja verta - joka muuttuu ja vanhenee sekuntien myötä. Miksi meiltä sitten vaaditaan niin hirveästi, kun vain hyvin harvat kykenevät niistä selviytymään? Sitä voipi itse kukin miettiä, sillä helppoa vastausta siihen ei ole.

Työuupumus ei itsessään ole sairaus, vaan konkreettinen ilmentymä, jonka takana on työstä aiheutunut pitkällinen stressi. Se johtaa hyvin usein mielenterveysongelmiin, jos asioihin ei puututa tarpeeksi ajoissa. Yleisimmät oireet ovat kuitenkin melko helppoja havaita: mm. työssä tylsistyminen, työhaluttomuus, fyysinen väsyminen, henkinen uupumus/raskaus, toistuvat sairastumiset, huonovointisuus, kivut ja säryt, ahdistuneisuus ja välinpitämättömyys. Nämä ovat tosin hyvin monen muunkin vaivan yleisempiä oireita, tämän vuoksi kannattaa ottaa yhteyttä työterveydenhuoltoon tai omaan lääkäriin ja varata aika keskusteluun. Takana voi olla paljon vakavampiakin asioita. Ei siis ole väärin huolehtia itsestään. Kukaan muu ei tee sitä puolestasi ja työpaikat ottavat ilomielin työntekijöistään irti sen minkä saavat mahdollisimman edullisesti. Kuuntele itseäsi ja havainnoi terveyttäsi säännöllisesti. Mitä aikaisemmin saat apua, sen parempi.

Työyhteisöissä kannattaa myös rohkeasti keskustella asioista, jotka johtavat työuupumukseen, jotta asioita voitaisiin korjata tai parantaa. Pitkällä tähtäimellä siitä hyötyvät niin työntekijät kuin työnantajatkin. Täytyy kuitenkin muistaa, ettei kyse ole aina työpaikasta, myös itse työntekijällä voi olla ongelmia, jotka tekevät työstä selviytymisen liian vaikeaksi - tällöin työntekijän kannattaisi uudelleen miettiä työalaansa ja hakea ammattiapua.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pidä kommentit asiallisina, kiitos :)